Viimeistä viedään

Huh heijaa! Sen piti kevään tulla, niin ne lupasi! Tässä on kuitenkin seisoskeltu varpaat jäässä ja pää märkänä tuolla räntäsateisessa Helsingissä taas viimeisin viikko. Mihin voi reklamoida?! J Mulla on tietenkin flunssa varmaan tämän seurauksena. Kurkussa on siis kaktus!

Pientä herraa huono ilma ei tunnu haittaavan lainkaan ja se juoksee kuin aropupu tuolla puistoissa

kyselemässä kaikilta haluaako ne vaalitikkaria! Ihanaa kun se on niin innoissaan, mutta en haluaisi sen osallistuvan, kun se ei tietenkään yhtään ymmärrä mistä tässä on kyse. Tai toki varmaan vähän. Ollaan me puhuttu asiasta ja olen selittänyt miksi olen ehdolla ja mikä se valtuusto oikein on. Näitä mietittyään hän kyselee, että onkohan siellä sitten riitaa ja harmitusta jos muut eivät tykkää samoista leikeistä. Mä en oikeastaan tiedä, mutta välillä luulen, että näin on J

Mä olen aina odottanut vaalipäivää ja äänestämistä. Käydään antamassa se ääni sille tarkkaan valitulle ehdokkaalle. Käydään vaalikahvilla melkein koko suku yhdessä. Illalla ruvetaan jännittämään, meneekö se oma ehdokas läpi....

Voitte varmaan kuvitella, että nyt mua ihan oikeasti jännittää! Mua jännittää, sillä mä meen äänestämään itseäni J Mua jännittää, että kuinka moni jakaa samat arvot ja asiat mun kanssa. Mua jännittää, kuinka monta ääntä saan. Mua jännittää, että saadaanko me tästä kaupungista vieläkin parempi Helsinki. Tasa-arvoinen, joka pitää kaikista huolta, dynaaminen metropoli!

Olkaa aktiivisia! Sitä koko ajan toitotetaan, että äänestäkää, se on tärkeää. Mutta kuulkaa se on ihan oikeasti hirveän tärkeää! Meillä oma arki voi parantua huomattavasti jos valtuustossa on sellaiset ihmiset, jotka jakavat samat arvot kuin me. Käyttäkää ääntänne tulevana sunnuntaina 9.4.!

Lopuksi taidan vielä kertoa miksi sinivihreä Laura on Kokoomuksen listalla ehdokkaana. Erittäin rakas, 4 kuukautta sitten poisnukkunut, isoäitini oli vihkiintynyt Kokoomuslainen. Hän oli itse aiemmin kuntapolitiikassa mukana sellaisella oudolla paikkakunnalla kuin Virkkala (lähellä Lohjaa) J. Kokoomuslaisuus on häneltä minulle opetettu ja hänen muistoaan kunnioittaen olen tässä viemässä Helsinkiä eteenpäin.

http://www.helsinginkokoomus.fi/ehdokkaat-2/

          Lyhyesti vielä mun mietteitä kuumista perunoista:

• Varhaiskasvatuksen laatuun ja pieniin ryhmiin panostettava
• Perheiden vapaus valita vanhempainvapaalla kotona olija/-t (ei kiintiöitä)
• Kotihoidontuen säilytys siihen asti että lapsi 3 vuotias
• Kouluissa pienryhmät ja erityisoppiminen, kiusaaminen kuriin!!
• Ilmatilaongelmaiset koulut korjattava HETI
• Malmin säilyttäminen, koska silloinkin rakennetaan 10 000 asukkaalle
• Moskeijalle ei (nykyisillä suunnitelmilla tilaa ja vaikka kannatankin uskontojen vapautta)
• Pro avioliittolaki (käsittämätöntä, että papit kieltäytyvät vihkimästä samaa sukupuolta olevia edelleen)
• Liikennejärjestelyt uusiksi (kaikki liikkumismuodot otettava huomioon)
• Keskustatunneli (ilmanlaadun parantaminen keskustassa ja raskaliikenne ja läpiajo tunneliin)
• Asumisen kustannuksia alas (kaavoitusta nopeuttamalla, enemmän ylöspäin rakentaen, valitusoikeus käsittelyt nopeammiksi)
• Jan Vapaavuoren saat pormestariksi vain äänestämällä Kokoomuslaista, vaikka minua 

Mikä meitä kiinnostaa

Tiedättekö, mä oon oppinut ihan mielettömästi kaikkea uutta viime viikkojen aikana ja tutustunut todella suureen määrään uusia ihania ihmisiä! 

Mun jutut ja mun persoona on otettu yllättävän hyvin vastaan ja se on ollut aika siistiä. Mä kun en ole mikään poliitikko. Mä oon ihan vaan mä, perus veronmaksaja, joka nyt haluaisi Helsingistä vähän toimivamman kaikille. En osaa käyttää poliittista jargonia puheissani, kerron tosi rehellisesti oman kantani ja kerron myös tosi usein sen, etten tiedä!

Mutta mä lupaan aina selvittää ja kuunnella mitä teillä muilla on sanottavaa. Mä luulen, että yhdessä me päästään hyvään lopputulemaan.

Mä luulin joskus, että tiedän PALJON asioita. Ihan oikeasti olin sitä mieltä, että mua on vaikea tulla haastamaan. Nyt mä tiedän, että mä en tiedä oikeastaan mitään. Tai no joo, kyllä mä taidan jotain tietää J. Mutta se tärkein ajatus tässä on, että vaikkei sitä mitään tietäisikään, niin nykymaailmassa se on todella helppo selvittää, jos vaan haluaa.

Meillä on jokaisella sellasia asioita, joita haluaa oikein mielellään selvittää, joihin paneutua ja joista haluaa lisää tietoa. Ne asiat vähän vaihtelee elämäntilanteen mukaan. Nyt mua kiinnostaa, yllätys yllätys, tosi paljon lasten kasvatukseen liittyvät asiat. Googlailen iltaisin, kuinka mun pitää argumentoida mun lapselle, jotta siitä kasvaa tervepäinen pikkumies J.

Olen vanhempaintoimikunnassa järkkäämässä tapahtumia päiväkotilasten hyväksi ja pidän tiivistä yhteyttä päiväkodin hoitajiin ja johtajaan (heidän mielestään varmaan vähän liiankin tiivistä J).

Aiemmin mua kiinnosti golf. Nyt sitä vähän miettii, että olinko mä ihan hullu, kun vietin viikossa tunteja netissä katsellen hidastettuna Roryn ja kumppaneiden svingin planeja, tulokulmia yms. Seisoin talvella hallissa tuhansia tunteja lätkimässä palloa parin metrin päässä olevaan verkkoon. Soitin itku kurkussa valkulle, kun pallo lähti pikkusen kohteesta vasemmalle, että nyt on kolmannen maailman ongelmat mun yllä. Golf toki kiinnostaa mua edelleen, mutta ei ehkä ihan tolla intensiteetillä enää, tai tällä hetkellä.

Talouden ja rahoitusmarkkinoiden seuranta mua on kiinnostanut lukiosta asti. Se on tosin ehkä mun ainoa kiinnostuksen kohde, jossa en ole koskaan vetänyt överiksi. Tosin siihen saattaa olla osansa sillä, että se on mun työtä. Siinä mä oon kuitenkin aina osannut pitää jonkun järjen mukana, enkä ole lähtenyt liioittelemaan asian kanssa. Taloudenpito kun noin muutenkin liittyy meidän jokaisen arkeen, ihan joka päivä. Tässä on myös tosi tärkeä muistaa, että hyvän talouden varaan pystyy rakentamaan paljon, kun taas huonon talouden orjana kukaan ei halua olla. Meillä Helsinkiläisillä (tai kuten mä yleensä sanoisin, stadilaisilla) on todella upea tilanne, että täällä on tehty vastuullisia päätöksiä ja kunnan talous on todella hyvässä kunnossa. Ei olla lähdetty ostamaan Mersua, kun rahaa on ollut vain Opeliin.

Mä lähdin kunnallisvaaliehdokkaaksi helmikuussa ja sen jälkeen mua on kiinnostanut kaupunkilaisten arki. Se, miten arki rakentuu, miten päätökset tehdään ja mitä kaikkea on otettava huomioon. Niitä asioita on tiedättekö ihan hirveästi. Mä en edelleenkään tiedä kaikesta kaikkea, vaikka haluaisinkin. Mä haluan kuitenkin tehdä meille kaikille vähän paremman Helsingin ja haluaisin kuulla, mitä se just sulle tarkoittaa!?!

Ehdokkaanne 147

Kevättä ja politiikkaa

Taas on pari viikkoa mennyt nopeasti! Näyttää jopa siltä, että kevät olisi tulossa.

Ensimmäiseksi on pakko kertoa meidän pikkumiehen seikkailut.

Herra on ahkera kiipeilemään ja vilkas menemään, joten kaikkea sattuu ja tapahtuu. Tämän kevään aikana yhdestä ja samasta telineestä on tosiaan 3 kertaa tullut milloin missäkin asennossa ketoon. Kolmas kerta toden sanoi, nyt on vasen ranne murtunut ja käsi paketissa.

Tosin se on poliisikipsi ja sillä voi pysäyttää roistot, kuulemma J

Olen kesäihminen ja auringonvalon puute on ihan kamalaa Suomen talvessa! Olo on virkeämpi ja kepeämpi ja kaikki asiatkin joita talvella ei ole jaksanut hoidella, hoituu ihan kuin itsestään. Ulkoilu on ihan parasta ja vaalityössä sitä kuulkaa pääsee tekemään! J

Puotilan kartanolla oli viime viikonloppuna ihana lasten tapahtuma, jossa aiemmin mainittu pikkumies remusi ja ratsasti ponilla sillä aikaa kun äitinsä hoiti vaalikampanjointiaan.

Asiasta pääsemme sujuvasti aasinsiltana politiikan maailmaan...

Kuntavaalien ehdokasnumerot tulivat, pistäkää muistiin J

                                

Helsingin pormestarivaalin suhteen näyttää olevan paljon epätietoisuutta. Käydään asia tässä lyhyesti läpi esimerkin avulla.

Esimerkki: Mikäli haluaa Jan Vapaavuoren (Kokoomus) Helsingin pormestariksi, on

1) äänestettävä juuri häntä tai

2) äänestettävä jotain toista Kokoomuksen kuntavaaliehdokasta

Helsingin pormestari valitaan siitä puolueesta, joka saa eniten ääniä. Jan Vapaavuoresta tulee Helsingin pormestari vain, jos/kun Kokoomus on Helsingin suurin puolue!!!

Kun äänestät ketä tahansa Kokoomuksen ehdokasta, äänestät samalla Vapaavuorta pormestariksi.

Edellisestä varmasti kävi siis myös ilmi, että itse kannatan vahvasti erittäin pätevää ja kokenutta Vapaavuorta Helsingin pormestariksi. J

YLEn Kokoomuksen vaalipäivässä puolueen puheenjohtajan kanssa

Malmin lentokentän olisin ehdottomasti halunnut säilyttää ilmailukäytössä. Tosi on, että Helsingissä on vaikeaa saada kaavoitettua maata, jolle rakentaa. Onneksi nykyinen valtuusto on saanut vietyä läpi yleiskaavan ja asia helpottuu tätä kautta tulevaisuudessa. Malmi on maan toiseksi vilkkain lentokenttä ja koulutuskenttänä sillä on vieläkin arvostetumpi paikka. Nyt alueelle on kaavoitettu todella massiivinen asuinalue ja se tuottaa liikenteen sekä muiden palveluiden tuottamiselle kovat paineet, jotta alue saadaan toimimaan.

Asuminen on Helsingissä valitettavan kallista. Kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja ei ole saatavilla ja asuntojen hinnat hipovat pilviä. Reaalituloista ylivoimaisesti suurin osa menee asumiskustannuksiin ja tuo osuus nousee koko ajan! Helsinkiä on pystyttävä rakentamaan myös ylöspäin. Tarkoitan tällä korkeampia rakennuksia. Maisemoinnin yltiöpäisestä tiukkuudesta on joustettava, jotta tämä olisi mahdollista. Tämäkin on yksi keino saada lisää asuntoja ja sitä kautta asumisen kustannuksia alemmas.

Asumisen kustannuksia ei hillitse mikään muu kuin ihmisten halukkuus pois Helsingistä tai asuntojen tarjonnan massiivinen lisääminen. No se on nykyisen kaupungistumisen megatrendin valossa varmasti selvää, että näistä ensimmäinen vaihtoehto tuskin toteutuu. Helsingin pitää saada rakentaminen vilkastumaan pikaisesti, ja kaavoituksen avulla!

Opetuksen puolustaja kunnallisvaaleissa2017 ja aina tulevaisuudessa!!

Rentouttavaa viikonloppua ja vaalivideo vielä jakoon niille, jotka sen ovat onnekkaasti missanneet  J

Laura Vanamo vaalivideo kunnallisvaalit 2017

Isojen asioiden äärellä

Kuntavaaleista on tällä hetkellä vaikea olla puhumatta. Monessa mediassa jo kohistaan ehdokkaista. Ehdokasnumerot tulevat muuten tällä viikolla torstaina (9.3.). Pysykää kuulolla!! ✋😊

Minulta kysellään tällä hetkellä paljon ajatuksistani ja se on erittäin hyvä! Vastaan kaikkeen enemmän kuin mielelläni.

Eniten minulle motivaatiota tuo lasten aseman parantaminen. Tuntuu, että kaikki puhuu suureen ääneen taloudesta ja leikkauksista. Maamme tulevaisuus on lapsissa, nyt ja aina! Laadukas ja turvattu lapsuus on pohja hyvälle elämälle!

Lastensuojelun Keskusliiton kampanjan "Anna ääni lapselle" - sitoumukseni

Olen sitoutunut myös lasten ja nuorten äänitorveksi ihan virallisestikin

Perheissä pitää olla mahdollisuus itse valita, mitä tietä kasvatuksen haluaa lähteä toteuttamaan. Kunta ei voi poliittisilla päätöksillä tehdä tuota valintaa perheiden puolesta. Mitään vaihtoehtoa ei saa suosia muiden kustannuksella. Kunta, jossa on hyvä elää, antaa tasapuoliset mahdollisuudet kaikille ja valinnanvapaus on yksilöillä!

Kokoomuksen pari viikkoa sitten julkistama perhevapaiden uudistus on monella tapaa hyvä pohja. Se luo mahdollisuuden vanhemmalle tuetusti olla kotona lapsen 3-vuoden ikään, kuten nykyinenkin tilanne on. Lisäksi siinä on kiintiöitynä isälle 3 kuukautta. Tämän saa ottaa missä kohden vain, ennen tuota 3-vuoden ikää. Kannatan ehdottomasti isien osallistamista enemmän lasten hoitoon, mutta sitäkään ei voi väkisin tehdä. On perheratkaisuja, jossa tällainen pakottaminen ei toimi. Tämä 3 kk pitää olla silloin mahdollista äidin käyttää.

Jokainen poliittinen puolue, taloudellinen yhteisö ja maamme johto, haluavat tällä hetkellä saada naisia, äitejä enemmän työelämään mukaan. Pienen lapsen työssäkäyvänä äitini tiedän, kuinka tärkeää on saada jättää lapsensa turvalliseen ja hyvään hoitoon, jossa lapsen ei tarvitse viettää 10 tuntia!

Tässä ei siis myöskään toimi pakottaminen, vaan olosuhteiden parantaminen. Mikäli varhaiskasvatus on laadukasta, kodinomaista ja turvallista, monet äidit ovat varmasti valmiita laittamaan lapsiaan aiemmin päivähoitoon. Työelämän joustot on otettava huomioon. Äitien mahdollisuuksia 6 tunnin työpäiviin ja joustaviin työaikoihin on parannettava. Nämä ovat niitä polkuja, joita kautta saamme ensisijaisesti lapsille paremmat olot ja sitä kautta vanhemmille turvallisen mielen lähteä työelämään!!!

Puristan tähän vielä vaalilupaukseni:

1. Lapsille parempi Helsinki!
2. Liikenne kaikille yhtä vaivatonta!
3. Asumisen kustannukset alemmas!

Keväistä alkavaa viikkoa! 😍

Ehdokaskuvani Ylen vaalikoneessa, mitäs mieltä olette?!?! 😆

Ylen vaalikoneen ehdokaskuva

Askartelun iloa

Rakas ystäväni ehdotti taannoin, että tekisimme lapsillemme viikko-ohjelman. 

Tarkoituksena siis lapsen maailmaan sopiva ”kartta”, jossa kuvia apuna käyttäen on näkyvillä viikon aikataulu ja tapahtumat, vähän kuten lukujärjestyksessä. Tähän ystäväni ajatukseen kuului siis, että KAHDESTAAN ASKARTELISIMME tuollaiset lapsillemme. Ei siis mitään lasten kanssa askartelua. J

Niin rakas kuin ystäväni onkin, täytyy todeta, että hän on ihan yhtä vähän pullantuoksuinen ja askarteleva äiti, kuin minäkin. Hän tosin on luova ja taiteellinen ihminen kyllä muutoin!

Elämässä pitää olla haasteita ja niinpä me kuitenkin päätimme haastaa itsemme kyseiseen projektiin. Ystäväni oli tehtävän aivot, sitä ei varmaankaan tarvi enempää korostaa! J

Häneltä löytyi visio ja sitä lähdimme toteuttamaan.

Tarvikkeiden ostaminen sujui onneksi Sinellin ammattilaisen opastuksella. Materiaalin ollessa hallussa, alkoikin se haastavin vaihe, ideasta toteutukseen. Täytyy sanoa, että meillä oli yllättäen mielettömän hauskaa tämän projektin parissa! 

Viivottimella mitatut kartonginpalat eivät jostain syystä olleetkaan yhtä suuria.... J

Omat koulumuistot palasivat mieleen kontaktimuovilla kartonkeja päällystellessä. Täytyy sanoa, että kontaktimuovi ei ole enää entisensä. Se liukuu ilman kuplia ja taisteluita paikalleen kuin sukka!! Löysimme myös liitutaulukontaktimuovia(!!!), jota käytimme päiväruuduissa, jotta niihin voi tarvittaessa myös kirjoittaa. Tehtävälaput saa sitten päiväruutuihin kiinni sinitarralla (joka sekin on nykyään valkoista, eikä jätä rasvatahroja jälkeensä...!). Tehtävälappujen kuvat on muuten printattu netistä ja kontaktimuovilla kiinnitetty luonnonvalkoiseen kartonkiin.

Moninaisten vaiheiden jälkeen lopputulos on seinään ripustamista vaille valmis! Tähän ripustamiseen päädyimme konsultointien jälkeen käyttämään henkarimallista ratkaisua. Suhteellisen painavan kartonkitaideteoksen olisi syytä pysyä nimittäin seinällä myös termiittien siihen tarttuessa. 

Lopputulos on minun kädentaitoihini nähden oikein hyvä! J

Suosittelen, menkää välillä oman mukavuusalueenne ulkopuolelle, saatatte yllättyä! ;)

Vaalihuumaa

Niin, mistä se ajatus sitten lähti.

Haluan blogissani valottaa arkea kaikkine mausteineen. Kaikkea sitä, mitä äidit tekee. Siitä blogin nimikin juontaa juurensa. Nuoruudessani seurasin hupaisaa suomalaista sarjaa ”Kyllä isä osaa”. Tuo isä oli kaikessa innolla mukana, vaikka lopputulos ei aina mennyt ihan kuten Strömssössä. Persoonana osaan samaistua tuohon hahmoon. Haluan aina mennä mukaan, vaikka lopputulos ei välttämättä ole oppikirjoista. Kuten tuossa sarjassakin, niin huumorilla pääsee lopulta aina pitkälle ja siihen minäkin elämässä luotan!

Tykkään pistää lusikkani joka soppaan ja lupaudun aina (melkein) kaikkeen mukaan. Innostun helposti kaikesta uudesta. Minulla on mielipide ihan joka asiasta ja olen aina tykännyt sen myös ääneen sanoa.

Tähän teemaan nivoutuu ensimmäinen blogitekstini, sillä olen päättänyt lähteä ehdolle KUNTAVAALEIHIN! Olen Kokoomuksen ehdokkaana Helsingin vaalipiirissä.

Tänään siis ”Äiti Osaa” politiikkaa!!

Olen aina ollut poliittisesti aktiivinen ja pitänyt kansalaisvelvollisuutena äänestää!

Nyt minulla on siis hieno tilanne, kun voin äänestää itseäni J.

Pienen lapsen äitinä sitä näkee oman kaupunkinsa ihan uusin silmin ja tärkeimmät päätökset näistä kunnan asioista tehdään kunnanvaltuustossa, jonne nyt olen pyrkimässä. Haluan itse päästä vaikuttamaan kaupunkimme tulevaisuuteen ja minulla oli tunne, ettei tällä hetkellä ole puoluetta tai henkilöä, jonka takana voisin oikeasti seistä ja joka saisi asioita tapahtumaan. Paras tapa vaikuttaa, on mennä itse mukaan!

Kliseeltä kuulostava ”Olen kaikkien helsinkiläisten asialla” –slogan on aika pitkälti sitä, mitä tavoittelen. Toki minua erityisesti ajaa lapsiperheiden arkiset asiat. Päivähoidon muutokset ja isot ryhmät kauhistuttavat minua. Varhaiskasvatus on ajettu aivan liian ahtaalle. Olen sitä mieltä, että tulevaisuudessa saamme maksaa tästä kovan hinnan ellemme nyt reagoi asiaan välittömästi! Vanhempien kyky, mahdollisuus ja halu käydä työssä määräytyy pitkälti siitä, minkälainen varhaiskasvatus heidän jälkikasvullaan on silloin, kun ovat itse muualla.

Tähän agendaan liittyen mielestäni olisi panostettava ehdottomasti kaikkeen kasvatukseen ja koulutukseen. Niihin on löydettävä yhteisymmärrys, jolla saadaan turvattua laadukas opetus ja koulutus, sillä niillä me tulemme yhteiskuntana kilpailemaan jatkossakin.

Minusta olisi myös hyvä, että niinkin merkityksettömät tai merkitykselliset asiat, kuten roska-astioiden määrä koiran jätteille, olisi saatava kuntoon. Koiran omistajana nuo jätteet tulee aina kerättyä, mutta roska-astioiden puute ajaa varmasti monet välinpitämättömyyden tilaan. Kaupungin rakentaminen ja ihmisten viihtyvyys on paljon myös pieniä asioita.

Kaupungin liikennesuunnittelu on näkemykseni pohjalta mennyt niin sanotusti metsään. Tällä hetkellä yksityisautot, tavara- ja julkinen liikenne, pyöräilijät ja jalan matkaa taittavat, joutuvat kaikki kärsimään vallitsevasta tilanteesta. Osittain syynä on jatkuvat muutokset kaupungissa, mutta kaikkeen tuota on turha käyttää verukkeena. Tähän olisi löydyttävä ratkaisu, minulla sitä ei vielä ole, mutta toivottavasti saan olla mukana työryhmässä sitä miettimässä ja siitä päättämässä.

Sitten se suurin ja monimutkaisin tekijä tässä kaikessa, RAHA. Mistä sitä saadaan ja miten se sitten järkevästi käytetään. Tätä jään pohtimaan...

Tämän kaiken pohdinnan seurauksena tuntui, etten halua jäädä vain nurkkapöytiin jupisemaan.

Siitä se ajatus sitten lähti J